Pieni polku salainen viekottaa mua metsän syliin, luonto kauneuttansa ympärilläni tuhlaa, en kaipaa muiden seuraan meluisiin kyliin, olen osa metsänväen juhannuksen juhlaa.
Pajulinnun suruisa laulu sieluani soittaa, juhannuskeijut ihanimmat niityllä karkeloivat, oravakin puun latvasta huomioni voittaa, juhannusta lehdot järvet niityt, salot ja vuoret soivat.
– E.A. Wiksten –
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti